Rentouttava päivä kalassa

Muistan varhaislapsuudestani kesäaamut, joina kiipesimme vaarini kanssa soutuveneeseen ja lähdimme kalaan. Tunnelma oli samalla raukea unen jäljiltä, hiljainen varhaisesta aamusta johtuen ja kuitenkin myös hyvin jännittävä, sillä saaliista ei ollut ikinä varmuutta. Aina myöhemminkin olen mökillä ollessani kalastanut, vaikka vaaristani onkin jo aika jättänyt. Vaari kuitenkin ehti opettaa minua myös verkkokalastuksen saloihin sekä katiskan laittamiseen. Onneksi, sillä nyt asuessani itse järvenrannalla, minulla on mahtavat mahdollisuudet pyydystää osa ruuastani suoraan järvestä.

Kalastusluvat kuntoon ja opas mukaan

Kotijärveni on minulle uusi tuttavuus. En tiedä, minkälainen pohja järvessä on enkä tiedä kalakannoistakaan mitään. Senpä takia etsinkin paikallisen kalastusseuran yhteystiedot ja soitin alueen lupa-asioista vastaavalle henkilölle. Päätin tiedustella hieman mieltäni askarruttavia asioita, hommata kalastusluvat ja tiedustella, asuisiko lähistöllä ketään sopivaa opasta, joka voisi lähteä esittelemään järveä.

Kotipaikkani Mämmenkylähän on tunnettu yhteisöllisyydestään. Täällä on vilkas kyläyhdistys ja monenmoista tekemistä yhteistuumin. Kalastusopaskin löytyi helposti, sillä tämä maanviljelijä, joka vastaa kalastusluvista, lupautui heti mukaani opastuskierrokselle mukanaan muutamia viera ita Helsingistä. Sovimme, että lähdemme seuraavalla viikolla matkaan heti aamusta ja mukaan otetaan hieman evästä. Että saataisiin kartoitettua lähimaastot yhtenä päivänä.

Retkipäivä

Sopimamme päivän aamu valkeni kauniina, aurinkoisena. Järvi ei ollut peilityyni, mutta aallokkoa ei ollut liiaksi. Linnut lauloivat. Rannassa en voinut kuin huokailla ja ihastella, kun odotin opastamme saapuvaksi. Reppuuni olin pakannut tuhdit eväsleivät sekä kahvia muutaman ihmisen tarpeisiin. Olin nimittäin myös oppaalleni luvannut, että minä tarjoan eväät.

Lähdimme liikkeelle rauhallisesti soudellen. Opas kertoi järven pohjasta ja kalakannoista erittäin laajasti. Sain paljon ensikädentietoa kokeneelta kalamieheltä. Yritin kuunnella tarkasti, jotta muistaisin kaiken. Opas kuitenkin lupasi, että hänelle voisi soittaa, jos jokin asia askarruttaa. Miten ystävällistä, ajattelin!

Kalastelimme sekä ongella että virvelillä hiljalleen. Luonnon rauhallisuus tarttui meihinkin ja aika tuntui pysähtyvän. Opas näytti järven parhaat kaislikot, joista kalaa yleensä nousee. Samalla kävimme myös katsomassa vaarallisimmat karikot, jotka veden alla piilevät. Luulen, että seuraavalla kerralla uskallan lähteä matkaan jo yksinkin – ainakin tähän ihan lähirantaan.

Saaliiksi saimme vähän ahvenia. Päivän päätteeksi paistoimme ahvenemme omassa rannassani nuotiolla. Laitoin ulkosaunaan tulen ja kävimme vielä päivän päätteeksi saunomassa. Päivä oli kertakaikkisen onnistunut ja erittäin rentouttava kalastuspäivä. Ilta päättyi auringonlaskuun ja peilityynen järven ihasteluun. Onneksi tänään ei satanut. Oppaani lähti kotiin ja minä ystävineni jäin ihastelemaan maisemia – hyttyset seuranamme.

Kommentera