Kuinka ansaiten toimeentuloni?

Muuttaessani Mämmenkylään jätin entisen elämäni taakseni. Toki pidän edelleen yhteyttä ystäviini ja perheeseeni, mutta työelämä jäi menneeseen. Minua on jo pitkään kiinnostanut heittäytyä freelancer kirjoittajaksi. Pitkä vaellus metsässä ja muutto olivat hyvä ”pakote”, jonka avulla uskalsin tarttua tähänkin haaveeseeni.

Idea blogista syntyy

Aikaisemmin päivätyöni tuntui imevän minusta kaiken voiman. Työkaverit olivat mukavia ja asiakkaat manioita. Kuitenkin tuntui, että työ oli ainut asia elämässäni ja kaikki muu oli sivutuotetta. Prosessi eteni vähitellen ja päättyi oman talon hankkimiseen lähes umpimetsästä.

Säästöjeni avulla pystyin elämään jonkin aikaa, mutta samalla ajatus uudesta elannosta alkoi kehittyä. Mietin, miten voisin toteuttaa omaa luovuuttani ja samalla turvata kohtuullisen säännölliset tulot. Minusta ei ole maalariksi ja taulujen myyminenkin tuntuu melko epävarmalta ansaintakeinolta. Pyöriteltyäni erinäisiä vaihtoehtoja mielessäni, tulin tulokseen, että kirjoittaminen on tästä lähin minun työtäni.

Oma elämänmuutokseni tuntui niin merkittävältä, että halusin kertoa siitä muillekin. Ehkä voisin omalla esimerkilläni inspiroida ja tukea muitakin. Ehkä meitä oravanpyörässä juoksijoita on muitakin? Ehkä joku muukin kaipaa muutosta? Halusin tarjota vertaistukea ja ideoita.

Yhteistyökumppaneiden etsiminen

Ensin ryhdyin kirjoittamaan blogiani ilman yhteistyökumppaneita. Täytyi olla hyvä pohja rakennettuna, jotta mainostajat kiinnostuvat. Blogin oli myös kasvatettava lukijakuntaansa ja näkyvyyttään ennen mainostajien ovien kolkuttelemista. Elelin säästöilläni puolisen vuotta ja aloin luoda blogini ominaispiirteitä.

Minulle luonnollisena osana uutta elämääni on alusta lähtien ollut hidastaminen ja asioiden tekeminen itse. Pyrin laittamaan ruuan alusta asti itse ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntää itse kasvatettuja tai pyydettyjä raaka-aineita. Näin ollen blogini sisältö alkoi kehittyä tällaisten teemojen ympärille ja ryhdyin etsimään yhteistyökumppaneikseni erilaisia ruokaan tai esimerkiksi kalastukseen liittyviä toimijoita. Alku oli hankalaa, mutta sitkeys palkittiin. Sain muutaman yhteistyökumppanin ja lukijamäärät alkoivat kasvaa. Nykyisin yhteistyöpyyntöjä tulee säännöllisin väliajoin myös blogiportaalin kautta, eikä minun tarvitse enää itse markkinoida blogiani yhtä paljon, kuin alussa.

Oman elämän avaaminen muiden tarkasteltavaksi

Suurin haaste oman blogin perustamisessa oli elämäni julkisuus. Olen semisosiaalinen luonne eli viihdyn ihmisjoukossa, mutta en välttämättä ole se porukan äänekkäin kaveri. Koin todellista haastetta avatessani elämäni lukijoille. Varsinkin ensimmäiset kirjoitukset tuntuivat jopa karmaisevilta. Mietin aluksi paljon sitä, miten muut minut näkevät ja mitä he ajattelevat. Kaikkeen kuitenkin tottuu ja lisäksi olen saanut kunnian tutustua moniin hienoihin ja taitaviin kollegoihin. Vertaistuki on ollut tärkeää tässä prosessissa.

Ja blogin suosion kasvulla on myös kääntöpuoli. Nyt ollaan jälleen siinä tilanteessa, että mietin välillä kovasti sitä, mitä kerron elämästäni. Lukijoita on jo niin paljon, että jännitys on alkanut uudelleen.

Kommentera