Aurinkoinen päivä kirjojen parissa

Aikaisemmin minulla ei liiemmin ollut aikaa lukemiseen, enne kuin tämä entinen kaupunkilainen muutti maalle. Luin lähinnä ammattilehtiä ja muutamaa kiintoisaa blogia. En edes muista, koska aikaisemmin Helsingissä asuessani olisin tarttunut oikeaan kirjaan. Näin ollen minulla ei ollut suurta kirjastoa muuttaessani tänne. Kuitenkin täällä yksin asustellessani kirjallisuus on jälleen alkanut kiinnostaa minua ja se on tuntunut ihanan rauhalliselta tavalta viettää aikaa.

Haaveena oma kirjasto

Olen kartuttanut kirjastoani vähitellen kevään aikana. Paikallisessa antikvariaatissa ja kirpputoreilla olen törmännyt moniin kiinnostaviin teoksiin, jotka ovat tarttuneet heti mukaani. Samaten verkkokauppojen tarjonta on ruvennut kiinnostamaan kasvavassa määrin ja olen hankkinut itseäni kiinnostavia kirjoja myös uutena.

Olen suunnitellut sittenkin rakentavani kirjaston keittiön yhdelle seinälle. Alun perin mietin kirjoja yläkertaan, mutta suunnitelmani ovat hieman muuttuneet. Remontoidussa keittiössä on tilaa.

Auringonpaistetta ja uusia kirjoja

Tässä päivänä eräänä saapui odotettu paketti paikalliseen postiin. Lähdin noutamaan sitä heti saatuani tekstiviesti-ilmoituksen. Päivä oli kyllä jo kääntymässä iltapäivän puolelle, mutta päätin ryhtyä tutustumaan uusiin kirjoihini ulkosalla ihanassa auringonpaisteessa. Noutaessani paketti postista ostin samalla myös hieman virvokkeita ja naposteltavaa itselleni ja sen jälkeen suuntasin reippaasti kotiin.

Kotona levitin viltin aurinkoon ja hain sopivia tyynyjä. Sen jälkeen aloin tutustua kirjoihin. Kärpäset pörisivät ja leuto tuuli heilutti pihakoivujen oksia. Miten rauhoittavaa ja rentouttavaa jo valmiiksi ja vielä mielikirjani yhdistettynä jo valmiiksi täydelliseen tunnelmaan!

Luin heti erästä dekkaria, jota olen odottanut kuumeisesti postista. Edellinen osa jäi niin jännittävään kohtaan, että sormeni syyhysivät lukemaan tämän jatko-osan ruotsalaisesta dekkarisarjasta ensimmäisenä. Luin pokkariversiona ostamani kirjan lähes yhteen soittoon iltapäivän auringossa. Vähitellen aurinko alkoi laskea, mutta ihana lämpö säilyi silti. Selailin myös viljelyyn liittyviä opaskirjoja aina välillä, kun silmäni ja aivoni vaativat taukoa tiiviimmästä lukemisesta. Sain paljon vinkkejä kirjoista esimerkiksi keväällä odottavaan omenapuiden leikkaamiseen.

Pysähtymisen tärkeys

Ihmisten pitäisi osata nauttia hetkestä ja pysähtyä hetkeksi. Nautin eniten näistä rauhallisista hetkistä omassa rakkaassa kodissani. Laitan puhelimen äänettömällä enkä vilkuile somea koko ajan. Keskityn yhteen asiaan kerrallaan. Silloin sielu rauhoittuu ja lepää. Näin tapahtui minullekin tänä rauhoittavana iltapäivänä kirjojen parissa.